Tyttäreni on aivan ihmeellinen oppiva otus. Hän on alle neljä vuotias ja osaa numerot 1-10 kolmella eri kielellä, värit neljällä eri kielellä, eläinten nimiä neljällä eri kielellä. Hän tunnistaa numeroita, kuten 45, ja haluaa laskea niitä yhteen. Nyt olemme siis harjoitelleet yhteenlaskua ja vähennyslaskua sormilla. Löysimme isojen numerojen hyvän oppimispelin ja sen avulla olemme siis nyt ensimmäistä kertaa harjoitelleet kaksilukuisten lukujen yhteenlaskua. Mutta vain niin kauan kuin häntä se kiinnostaa. Hän siis osaa suomea, vähän ruotsia, englantia ja ranskaa ja haluaa lisäksi opetella kiinaa. Olen siis opettelemassa ruotsia, ranskaa ja kiinaa. Monet leikkimme ovat erilaisia oppimisleikkejä, koska en ole yhtä hyvä hassuttelemaan, mikä on oikeasti todella sääli, sillä hassuttelusta hän pitää kaikkein eniten.
Nyt hän on myös luova olento. Hän lukee itse kirjoja (ja niissä voi silloin lukea ihan mitä tahansa). Hän mummolassa ollessaan keksi, että hänellä oli vihko, johon hän ensin piirsi kaikenlaista. Sen jälkeen se vihko oli välillä kartta, välillä kirja, välillä reseptivihko. Sieltä luettiin tytön ihmeellisellä mielikuvituksella ihan kaikkea. Hän myös soittaa mielellään ja soittaa yhdessä mielellään sekä askartelee kaikkea.
Jatkan, kun on enemmän aivoja. Hän on ihana.
