Koulua, päiväkotia, vahinkoaltistuksia ja lisää koronaa

Aloitin työt noin vuosi sitten yliopistolla. Sen kanssa samaan aikaan jatkoin opiskelua. Lopputuloksena on ollut aika väsynyt äiti, joka ei juuri jaksa tänne kirjoitella, mikä on sääli, koska tytöt ovat edelleen ihania ja suloisia ja tekevät hienoja asioita, jotka unohtuvat. Ja nyt on tapahtunut isoja asioita. Aloitetaan isoimmasta.

Isosisko aloitti koulun. Se jännitti häntä kovasti ja hän muuttikin nukkumaan meidän huoneen lattialle joksikin aikaa, jolloin nukkuminen ei ollut niin haastavaa. Nyt koulua on käyty jo noin neljä kuukautta ja jännitys on vaihtunut innostukseksi tavalla, joka ilahduttaa koulusta pitävää äitiä. Hän on saanut uusia ystäviä uusista luokkakavereista, osallistuu teatteritreeneihin perjantaisin ja partioon torstaisin. Hän tykkää lukuaineista eniten matikasta ja vähiten äidinkielestä, jossa on liian pitkiä lukuläksyjä. Lempiaineena on kuitenkin käsityö. Isosisko on tykästynyt kovasti siitä ja tekee kotonakin välillä käsitöitä, kuten sormivirkkausta. Hän on sitä tehnyt noin jalkapallon kokoisen kerän jo. Siitä pitäisi kuulema tehdä pikkusiskolle mekko jossain kohtaa. Isosisko tykkää hurjasti opettajastaan, joka tuntuu kyllä varsin mukavalta. Kaiken kaikkiaan hän menee tosi mielellään kouluun. Alkusyksyn hän osallistui epäviralliseen kerhoon nimeltään TT eli TipuTytöt, joita veti yksi hänen luokaltaan. Hän on juuri lähtenyt siitä, koska sieltä tuli ukaasi tuoda rahaa kerholle tai tulee ikäviä seuraamuksia. Olin niin ylpeä hänestä, miten hän sen asian hoiti. Lisäksi hän on päättänyt ryhtyä yrittäjäksi. Hän tuunaa pinnejä ja on kokeilemme myydä niitä. Katsotaan, miten se menee. Positiivista palautetta on jo tullut. Nyt vaan odotetaan kauppojen tuloa myös tai mietitään uutta myyntistrategiaa. Yrityksen nimi on Pinkkarit.

Pikkusisko on nyt päiväkodissa, josta isosisko aikanaan valmistui. Pikkusisko menee mielellään päiväkotiin ja kotiin haettaessa haluaa usein tehdä vielä yhden jutun valmiiksi. Hänellä on hyvä päivä, jos äiti hakee pois ja paha, jos isi hakee. Aika usein minä haen. Päiväkodin ainoana ongelmana on se, että vähän väliä sieltä tulee allergeenialtistus. Nyt on jo kolme altistusta ollut ja tyttö on ollut siellä vasta kesäkuusta. Juuri perjantaina hän sai naudanlihapihviä vahingossa. No, tulipa sekin nyt sitten kontrolloitua. Toivottavasti seuraava vahinkoaltistus tulee edes kananmunalle tai soijalle, jotka nekin pitäisi kontrolloida.

Pikkusiskolla on nyt myös lasit. Kävi ilmi, että hän karsastaa mutta myös näkee varsin huonosti. Hänellä oli +6 toisessa silmässä ja +5,5 toisessa. Nyt sitten opettelemme kolmivuotiaan kanssa pitämään laseja hellästi. Hankimme niihin myös vakuutuksen. Lisäksi kävi ilmi, että tytöllä on migreeneitä. Hänellä alkoi keväällä kovasti särkeä pää monta kertaa viikossa. Tai keväällä hän oppi sanomaan, että pää on pipi. Hän kävi magneettikuvassakin nukutettuna, mikä oli äidille paljon vaikeampaa kuin tytölle. Kaikki rakenteet olivat kuitenkin kunnossa ja estolääke karkoitti kaikki migreenit, joten diagnoosi on selvä. Kohta kokeilemme, selviäisikö hän jo ilman estolääkkeitä. Sitten katsotaan. Tuon ikäinen muuttuu niin vauhdilla, että vain 3-6kk saa kerralla antaa estolääkkeitä.

Pikkusisko täytti 3v pari viikkoa sitten. Korona vahvasti vaikutti synttärivalmisteluihin niin, että pidettiin useassa erässä ja rajoitettiin vierasmääriä. Meillä oli ulkokestit päiväkotiryhmälle (+ 1 vanhempi per lapsi), jossa grillattiin makkaraa ja syötiin ulkopöydän ääressä. Ihanaa, että on tuo iso ulkopöytä. Sitten oli toiset kestit, joissa oli kummiperheet. Pikkusisko kyllä tykkäsi useista juhlista :). Nyt hän on sitten kolmivuotias. Hän osaa näyttää sen sormilla ja tunnistaa numeronkin. Hän osaa jo joitain sanoja ranskaksi ja on tosi reipas eikä oikeastaan ollenkaan ujo.

Isosisko osaa tehdä sellaisia asioita kuin laskea 99 + 99 oikein (198) ja vielä selittää, millä logiikalla se tuli laskettua (otetaan 99:stä yksi pois, niin toisesta tulee 100 ja sitten lisätään se 98 vielä => 198). Hän myös tajusi, että väreillä voi tehdä matikkaa. Punainen + keltainen => oranssi. Violetti - sininen => punainen. Hän kävi kokeilemassa koodausta Kodarit ryhmässä ja tykkäsi kovasti. Hän on päättänyt isona ryhtyä joko luonnontieteilijäksi tai sitten tekee robotteja. Partio on ollut hänelle hurjan kiva harjoitus. Siellä tehdään niin monenlaisia asioita. He ovat paistaneet tikkupullaa, käyneet yön yli retkellä ja touhunneet vaikka mitä. Tapaamiset pidetään ulkona koronan takia. Lisäksi hän sai juuri viikonloppuna myytyä loput partiokalenterit. Viimeiset 2 menivät naapurille ja isosisko myi ne hurjan reippaasti.

Isosiskon kanssa on nyt ollut erityinen yritys saada viettää kaksistaan aikaa siis minä ja hän. Se aika on pikkusiskon tulon jälkeen ollut aivan liian vähissä aivan liian pitkään. Nyt eilen pikkusiskon torkuilla teimme yhdessä hänen yrityksensä mainoksen ja istuimme ihan sylikkäin katsomassa leffaa sekä pelasimme peliä. Keskiviikkona vien hänet sushille ja ostoksille viimeisellä lomaviikollani. Sitten alkaa minulla uusi työ. Yhteinen aika on ihastuttavasti lähentänyt meitä taas toisiimme. Aloimme jo olla aika etäisiä, vaikka ennen pikkusiskon syntymää olimme tosi tiiviisti yhdessä. Nyt on aika korjata se ennen teini-ikää.

Niin se aika rientää. Kohta on jo joulu. Korona on edelleen riesana ja isosiskon sanoilla "se pilaa kaiken". Tytöt kuitenkin kasvavat vauhdilla, kehittyvät ja ovat aivan ihania ja rakkaita edelleen. Elämää se on. Korona-aikanakin.

Covid-19 ja muita muutoksia meillä

Istun nojatuolissa nukkuvan isosiskon vieressä ja kirjoittelen tätä aivan järkyttävän pitkän ajan päästä edellisestä kirjoituksesta. Tässä välissä oli Covid-19. Tai siis vieläkin sehän kulkee maailmalla hurjaa vauhtia ja 11 miljoonaa tartuntaa parhaillaan ja määrä kasvaa koko ajan. Mutta Suomessa tilanne näyttää tosi hyvältä. Päivittäin on ihan yksittäisiä uusia tapauksia ja monissa osissa Suomea ei ensimmäistäkään moneen viikkoon. Keväällä kuitenkin meillä harjoitettiin vahvasti "social distancing" eli sosiaalista etäisyyttä. Isovanhempia ei saanut nähdä kuin puhelimen kuvaruudulla. Sairaana ei saanut mennä minnekään. Meillä tytöt olivat koko ajan hoidossa (jos olivat terveitä) ja oltiin helisemässä vain, jos tytöt olivat kipeitä. Minun työmäärä kiihtyi ihan hurjasti, kun opetus siirtyi verkkoon, ja meni ihan mahdottomaksi, kun pääsykokeetkin siirtyivät sinne. Sitten puoliso otti vastuun lapsista ja tein töitä parhaillaan 2t+ ylitöitä päivässä. Siinä ei juuri lapsia nähnyt. Tai tänne ennättänyt kirjoitella.

Sinä aikana isosiskon eskariaika päättyi. Siinä kohdassa tilanne taudin suhteen oli jo hyvä, joten heillä oli yökoulu eli illalla menivät uudelleen päiväkotiin ja haettiin sitten sieltä aamulla. Olivat katsoneet jotain leffaa (itse ilkimys 2), nukahtaneet yhdentoista maissa, isosisko oli herännyt kuuden maissa ja vähän kaivannut kotia, mutta toipunut, kun tehtiin aamupalaa. Sieltä hänet hakiessamme meillä oli pieni vain punaisten vanhemmille oleva kevätjuhla, jossa isot valmistuvat lauloivat pari laulua ja saivat todistuksen ja ruusun.

Sen yhteydessä sitten pikkusisko aloitti myös päiväkodissa eikä enää mennyt perhepäivähoitajan luokse. Muutos on mennyt ihan huippuhyvin. Mitään isompaa valitusta ei ole vielä tullut. Kovasti tytöt yhdessä leikkivät iltapäivällä, mutta muuten ryhmät ovat olleet erillään. Nyt tietenkin heinäkuun aikana lapsia ei siellä juuri ole, joten ovat kaikki yhdessä. Saa sitten nähdä syksyllä, miten hankalaa pikkusiskolla on, kun isosisko meneekin kouluun. no, silloin on paikka jo ihan tuttu. Alku on tosiaan ollut helppo, kun pikkusiskolle paikka on ollut tuttu ihan syntymästä saakka ja siitä saakka hän on siellä aina välillä käynyt. Hän ei enää edes ennätä halata, jos ei ota halia ennen sisälle menoa. Hän nukkuu siellä hyvin, syö hyvin, leikkii hienosti ja on tosi taitava ikäisekseen. hänestä tykätään siellä. Ainoa haaste oli kerran vahingossa annettu lehmänmaito, jonka johdosta tuli viikon verran allergiaoireita ja edelleen hän herää aamuisin klo 4.45, mikä on epäinhimillisen varhain. Ennen allergiakohtausta hän heräsi kuuden maissa, joka sekin on aikaisin. Vuorottelemme puolison kanssa. Tänään pikkusisko lauloi ensimmäistä lauluaan ranskaksi (Frere Jacque eli Jaakko kulta) eli aika nopeasti se alkoi se ranska. Viime viikolla häntä viedessäni hän jo vastasi topakasti, kun täti kysyi ranskaksi, että haluatko syödä, niin suomeksi, että "ei kiitos, söin jo".

Isosiskolla on nyt jokin epävarmuus, joka liittynee päiväkodin loppumiseen, kavereiden siirtymiseen muihin kouluihin. Valitettavasti hänen lempikaverinsa eivät jatka hänen kanssaan samaan kouluun. Se mietityttää kovin, kuten koulun aloitus muutenkin mietityttää häntä. Hän ei halua nukahtaa yksinään, joten hänen ei tarvitse. Minä yleensä istuksin hänen vieressään tuolilla kunnes hän alkaa tuhista.

Kesä alkoi valtavilla helteillä ja hankimme pihalle uima-altaan lapsia varten. Se kyllä pelasti vanhempienkin päivää monen monta kertaa. Se lämpeni ihan hurjan nopeasti todella lämpimäksi helteillä ja oli parhaimmillaan yli 30-asteinen vesi lapsille touhuta. Alussa lämmitettiin palju myös, jolloin voimme vaihdella uima-altaasta paljuun aina sen mukaan, miten lasten huulet väpättivät. Pikkusisko harjoittelee sukeltamista niin paljon, että välillä pitää pysäyttää tyttö hengittämään. Hurjan hyvin hän harjoittelee, mutta ei meinaa aina kuunnella vanhempia. Sitten laitetaan hetkeksi uimarenkaaseen miettimään tekemisiään. Ja jos menee oikein huonosti, niin pois uimasta, mutta siihen menee aika harvoin. Hauskin kerta oli minusta ehkä se, kun olimme uima-altaassa ukkosmyrskyn aikaan. Näin jopa yhden salaman. Se oli tytöistäkin tosi jännää. Nyt ulkona vaan sataa ja on viileää niin emme juuri ole uima-altaassa käyneet, mutta palju kyllä lämmitettiin tänään. siellä tytöt pulikoivat tosi mielellään.

Pikkusisko nukkuu taas meidän huoneessa. Katsotaan tätä tarkemmin sitten lomalla. Meillä ei ole lomalle juuri suunnitelmia. Tehdään, mitä hyvältä tuntuu. Korona peruutti meidän suunnitelmamme. Teemme sitten mitä ikinä hyvältä tuntuu. Yksi teatteri on jo varattu sekä yksi sirkus. Saatamme mennä mökille tai sitten keksiä muita suunnitelmia. Katsomme korona-tilanteen etenemistä ja teemme päätökset sen mukaan.

Muutoksia

Perhe muuttuu jatkuvasti ja erityisesti lasten kasvaessa. Tässä välissä iso muutos on ollut minun työni. Sen johdosta olen jatkuvasti aika väsynyt ja uuvuksissa. Siksi en ole tännekään mitään kirjoittanut. Lyhyt tiivistelmä viimeisesti 2-3kk meidän elämäämme.
Olemme aikalailla jatkuvasti kipeänä. Marraskuun alusta on ollut kolme vatsatautia ja 3-4 flunssaa. Flunssia saattaa olla enemmänkin, mutta ei niitä niin erota enää toisistaan. Koko ajan joku on kipeänä. Vähän sama tilanne oli isosiskon aloitettua päiväkodin. Se eka vuosi oli tämänlaista. Nyt minä olen kipeänä. Puoliso on toipumassa. Isosisko on kai kunnossa ja pikkusisko ehkä myös.
Pikkusisko on saanut kaikki hampaansa. Se on auttanut öissä. Lisäksi hän on luopunut vaipoista kokonaan. Sairaana ollessaan hän vielä saattaa niitä tarvita, mutta muuten ei tarvitse enää ollenkaan. Yöllä hän herää kerran, jolloin vien hänet vessaan. Muuten hän nukkuu. Vessahätä hänet taitaa herättää. Imetys on nyt myös loppunut noin viikko sitten. Pikkusisko on muutama kerta pyytänyt äidin maitoa sen jälkeen, mutta aina tilanne on onnistuttu ratkaisemaan muuten. Itkua ei ole asiasta tullut lainkaan eli taisimme molemmat olla valmiita tähän. Pikkusisko pärjää hienosti päivähoidossa. Hän menee sinne ihan mielellään eikä aina halua kotiin yhtä mielellään. Päivätorkut ovat alkaneet lyhentyä ja yöunet pidentyä. Hän nukahtaa kahdeksan jälkeen ja herää kuuden ja seitsemän välillä. Tuttia hän käyttää kotona muttei hoidossa. Kotonakin tarkoitus on se ennen kesää lopettaa.
Isosisko on oppinut seisomaan päällään ja käsillään. Niitä on harjoiteltu ihan hurjasti meillä. Pikkusiskokin osaa seisoa käsillään niin, että jalat ovat seinässä tai rahin päällä. Jalat eivät hänellä ole pään päällä, mutta aika hienoa sekin on. Isosiskon kanssa olemme nyt jo kolmannessa Harry Potterissa. Isosiskon uutisista isoimpana on se, että tuleva koulu on nyt tiedossa. Hän jatkaa ranskan kielen kanssa. Häntä välillä mietityttää koulu ja nyt on helpompaa, kun osaamme kertoa ihan suoraan, miten asia tulee jatkossa menemään.
Se nyt tältä kertaa. Lisää sitten jatkossa, kun taas ennätän.