Istun nojatuolissa nukkuvan isosiskon vieressä ja kirjoittelen tätä aivan järkyttävän pitkän ajan päästä edellisestä kirjoituksesta. Tässä välissä oli Covid-19. Tai siis vieläkin sehän kulkee maailmalla hurjaa vauhtia ja 11 miljoonaa tartuntaa parhaillaan ja määrä kasvaa koko ajan. Mutta Suomessa tilanne näyttää tosi hyvältä. Päivittäin on ihan yksittäisiä uusia tapauksia ja monissa osissa Suomea ei ensimmäistäkään moneen viikkoon. Keväällä kuitenkin meillä harjoitettiin vahvasti "social distancing" eli sosiaalista etäisyyttä. Isovanhempia ei saanut nähdä kuin puhelimen kuvaruudulla. Sairaana ei saanut mennä minnekään. Meillä tytöt olivat koko ajan hoidossa (jos olivat terveitä) ja oltiin helisemässä vain, jos tytöt olivat kipeitä. Minun työmäärä kiihtyi ihan hurjasti, kun opetus siirtyi verkkoon, ja meni ihan mahdottomaksi, kun pääsykokeetkin siirtyivät sinne. Sitten puoliso otti vastuun lapsista ja tein töitä parhaillaan 2t+ ylitöitä päivässä. Siinä ei juuri lapsia nähnyt. Tai tänne ennättänyt kirjoitella.
Sinä aikana isosiskon eskariaika päättyi. Siinä kohdassa tilanne taudin suhteen oli jo hyvä, joten heillä oli yökoulu eli illalla menivät uudelleen päiväkotiin ja haettiin sitten sieltä aamulla. Olivat katsoneet jotain leffaa (itse ilkimys 2), nukahtaneet yhdentoista maissa, isosisko oli herännyt kuuden maissa ja vähän kaivannut kotia, mutta toipunut, kun tehtiin aamupalaa. Sieltä hänet hakiessamme meillä oli pieni vain punaisten vanhemmille oleva kevätjuhla, jossa isot valmistuvat lauloivat pari laulua ja saivat todistuksen ja ruusun.
Sen yhteydessä sitten pikkusisko aloitti myös päiväkodissa eikä enää mennyt perhepäivähoitajan luokse. Muutos on mennyt ihan huippuhyvin. Mitään isompaa valitusta ei ole vielä tullut. Kovasti tytöt yhdessä leikkivät iltapäivällä, mutta muuten ryhmät ovat olleet erillään. Nyt tietenkin heinäkuun aikana lapsia ei siellä juuri ole, joten ovat kaikki yhdessä. Saa sitten nähdä syksyllä, miten hankalaa pikkusiskolla on, kun isosisko meneekin kouluun. no, silloin on paikka jo ihan tuttu. Alku on tosiaan ollut helppo, kun pikkusiskolle paikka on ollut tuttu ihan syntymästä saakka ja siitä saakka hän on siellä aina välillä käynyt. Hän ei enää edes ennätä halata, jos ei ota halia ennen sisälle menoa. Hän nukkuu siellä hyvin, syö hyvin, leikkii hienosti ja on tosi taitava ikäisekseen. hänestä tykätään siellä. Ainoa haaste oli kerran vahingossa annettu lehmänmaito, jonka johdosta tuli viikon verran allergiaoireita ja edelleen hän herää aamuisin klo 4.45, mikä on epäinhimillisen varhain. Ennen allergiakohtausta hän heräsi kuuden maissa, joka sekin on aikaisin. Vuorottelemme puolison kanssa. Tänään pikkusisko lauloi ensimmäistä lauluaan ranskaksi (Frere Jacque eli Jaakko kulta) eli aika nopeasti se alkoi se ranska. Viime viikolla häntä viedessäni hän jo vastasi topakasti, kun täti kysyi ranskaksi, että haluatko syödä, niin suomeksi, että "ei kiitos, söin jo".
Isosiskolla on nyt jokin epävarmuus, joka liittynee päiväkodin loppumiseen, kavereiden siirtymiseen muihin kouluihin. Valitettavasti hänen lempikaverinsa eivät jatka hänen kanssaan samaan kouluun. Se mietityttää kovin, kuten koulun aloitus muutenkin mietityttää häntä. Hän ei halua nukahtaa yksinään, joten hänen ei tarvitse. Minä yleensä istuksin hänen vieressään tuolilla kunnes hän alkaa tuhista.
Kesä alkoi valtavilla helteillä ja hankimme pihalle uima-altaan lapsia varten. Se kyllä pelasti vanhempienkin päivää monen monta kertaa. Se lämpeni ihan hurjan nopeasti todella lämpimäksi helteillä ja oli parhaimmillaan yli 30-asteinen vesi lapsille touhuta. Alussa lämmitettiin palju myös, jolloin voimme vaihdella uima-altaasta paljuun aina sen mukaan, miten lasten huulet väpättivät. Pikkusisko harjoittelee sukeltamista niin paljon, että välillä pitää pysäyttää tyttö hengittämään. Hurjan hyvin hän harjoittelee, mutta ei meinaa aina kuunnella vanhempia. Sitten laitetaan hetkeksi uimarenkaaseen miettimään tekemisiään. Ja jos menee oikein huonosti, niin pois uimasta, mutta siihen menee aika harvoin. Hauskin kerta oli minusta ehkä se, kun olimme uima-altaassa ukkosmyrskyn aikaan. Näin jopa yhden salaman. Se oli tytöistäkin tosi jännää. Nyt ulkona vaan sataa ja on viileää niin emme juuri ole uima-altaassa käyneet, mutta palju kyllä lämmitettiin tänään. siellä tytöt pulikoivat tosi mielellään.
Pikkusisko nukkuu taas meidän huoneessa. Katsotaan tätä tarkemmin sitten lomalla. Meillä ei ole lomalle juuri suunnitelmia. Tehdään, mitä hyvältä tuntuu. Korona peruutti meidän suunnitelmamme. Teemme sitten mitä ikinä hyvältä tuntuu. Yksi teatteri on jo varattu sekä yksi sirkus. Saatamme mennä mökille tai sitten keksiä muita suunnitelmia. Katsomme korona-tilanteen etenemistä ja teemme päätökset sen mukaan.
