Muutenkin tulee paljon jutustelua. Taannoin hän sanoi paljon "woto, woto, woto", sitten oli vuorossa "minja, minja, minja".
---
Allergioiden suhteen tilanne alkaa selkiytyä. Kauralle hän on hyvin allerginen. Söin eilen pienen palan leipää, jossa oli kauraa ja tytär välittömästi reagoi nukkumalla huonommin, vatsa vaivaa enemmän, ihottumaa on enemmän ja hän syö huonommin. Yleisesti ottaen hänestä näkyy nyt, ettei kaikki ole ihan parhaalla mahdollisella tavalla. Eli hän on edelleen täydellisellä kaura-lakolla ja nyt myös minäkin menen sellaiselle. Kummallekaan ei yhtään kauraa. Sen lisäksi hän on hyvin todennäköisesti vadelmalle allerginen. Vadelma ei taida olla yhtä paha kuin kaura, mutta kyllä hän siihenkin reagoi.
---
Nukkuminen sen sijaan sujuu, jos vain allergia ei vaivaa. Hän nukkui jo vakiona yhdeksän tuntia putkeen ja sitten vielä 1-1,5t saatuan maitoa. Kunhan vain tämänkertaisesta allergisesta kohtauksesta selvitään, pitää kokeilla, jos päästäiisin siitä yhdestäkin heräämisestä eroon, mutta joka tapauksessa hän osaa nukkua hienosti. Hänen paremman yöunen näkee myös siitä, että tytöllä riittää vaikka miten paljon virtaa. Hän jaksaa olla selvästi kauemman aikaa hereillä, touhuta enemmän ja esim. eilen ravintolassa hänellä oli virtaa kuin durasell-pupulla amfetamiinitripillä. Hän oli iloinen eikä huutanut, mutta juoksi pitkin ravintolaa. Onneksi siellä oli melko vähän ihmisiä.
---
Tytär on kyllä ihan mahtava oppija. Kun hän kohtaa asian, joka tuntuu vaikealta, sitä sitten vaan harjoitellaan, kunnes se sujuu. Hän tänään harjoitteli nousemista keittiön jakkaralle. Alastuloa ei vielä harjoiteltu vaan tultiin sylin kautta, mutta ylös mentiin lopussa jo kaveri kainalossakin. Stokken syöttötuoliin hän kiipeää jo ihan suvereenisti ja tulee alaskin, jos ei ole kaarta paikallaan. Tosin, jos kaari ei ole paikallaan, hän nousee seisomaan ylätasolla, pomppii ja muutenkin aiheuttaa ylimääräisiä sydämenlyöntejä äidille. Kaari on siis taas melko usein paikallaan. Nyt myös olemme palauttaneet tyttärelle keinon nähdä kadulle. Hänen vanha paikka meni särki, kun siihen siirrettiin työpöytä. Nyt parvekkeella on rahi, jonka päälle tyttö voi kiivetä katsomaan maailman menoa. Se on tytöstä hurjan kivaa.
---
Ulkona tyttö ei juurikaan enää syö kiviä tai hiekkaa. Joskus menee kivi tai kaksi suuhun ja sitten sanomalla "suu tyhjäksi" hänet saa sylkäisemään ne ulos suustaan (toimii myös ruoalle). Selvästi aika ja eväät ovat auttaneet. Sen sijaan ulkona ihan parasta on kaikki vesileikit ja itse asiassa ne ovat ihan parhaita sisälläkin. Olemme käyneet nyt helteen ajamina monesti maauimalassa ja sielläkin tyttö tykkää kauhoa vettä hiekkakauhalla, leikkiä pallolla, reunalta hyppimisestä, kiipeämisestä vedestä pois ja takaisin, veden räiskimisestä, pomppimisesta isin sylistä äidin syliin ja takaisin ja juoksentelemisestä mäkeä ylös ja alas. Mäki on nurmikkoinen, joten se on pehmeä ja turvallinen asia. Suihku on myös ihan ykkönen ja hän viihtyisi siellä kovin kauan. Hän laskee päänsä kumaraan ja kävelee suoraan suihkun alle ja sitten pyörii ja leikkii ja menee lattialle huitomaan vettä. Hän tietää, mitä tarkoittaa, kun mennään suihkuun. Eilen tulimme kotiin ja sanoin, että menemme suihkuun ja tyttö lähti välittömästi suihkuhuoneeseen taapertamaan. Hän on ihan vesipeto. Hän menee myös välillä uppeluksiin, mutta vuosi vauvauintia on tehnyt sen, että hän ei vedä vettä henkeen, joten jos vain pääsee nopeasti nappaamaan tytön ylös, hän ei edes säikähdä.
---
Hän on ihan mahtava järjestämään asioita. Eilen tein ruokaa, kun yhtäkkiä huomasin, että pehmot oli järjestetty riviin minun taakseni. Nyt hän tuossa järjestää pehmoja isin mahan päälle ja takaisin koriin.
---
Hän osaa yhä paremmin laululeikkejä. Esim. piiri pieni pyörii on kiva sekä leipuri hiiva. Eleitä tulee yhä enemmän. Mutta muutkin menevät yhä paremmin. Ja ne on ihan hurjan hauskoja.
---
Hän osaa nöpöttää tosi hienosti. Se on siis sitä, että hieman hieroo nenää toisen nenää vastaan. Hän on siinä tosi taitava ja se on ihan valtavan suloista.
