Tässä kuluneella aikana minä olen edelleen keuhkokuumeessa. Pikkusisko alkaa toipua ja isosiskolla valuu nenä ja yskittää satunnaisesti ja sitä selvitellään. Isosisko pääsi asian tiimoilta lääkärille ja kaikki rauhaset ja mahdolliset muut risat ovat kunnossa. Nyt sitten työhypoteesi on allergia. Minä vieläkin veikkaan sitä, että saattaa vaan olla nämä jatkuvat flunssat, mutta hyvä sekin on tarkistaa. Saa nähdä, hyväksyykö vakuutusyhtiö laskun.
Koska olen tosiaan keuhkokuumeessa, meillä on kaupungin puolesta kodinhoitaja apuna. Hän auttaa kodin hommissa ja lapsen/lasten hoidossa, kun puoliso on töissä. Tämä on aivan mahtava juttu. Valitettavasti kaikki ei ole mennyt ihan putkeen. Tarkalleen ottaen yksi juttu ei mennyt lainkaan hyvin. Kodinhoitaja antoi pikkusiskolle leluksi viilipurkin, jota ei oltu pesty. Se oli kissaa varten laitettu lattialle ja tämän likaisen viilipurkin hoitaja antoi sitten leluksi meidän maitoallergiselle vauvalle. No, tämä kyseinen vauva ei sitten nukkunut yli viikkoon. Kohta puolitoista viikkoa takana ja nyt viimein vauva alkaa jälleen nukkua 2-3t pätkiä. Tämä oli myös se aika, kun puoliso oli työmatkalla ulkomailla ja minä sitten vähintään 15t yksin kahden tytön kanssa keuhkokuumeisena. Ei mennyt ihan putkeen. No, vauveli alkaa toipua eikä hoitaja tuota virhettä toiste tee.
Isin ollessa työmatkalla soitin ilta-aikaan isosiskolle isin nauhalle lukemia satuja. Pikkusisko ihan hämmentyi, kun isin ääni kuului, mutta missään ei isiä näy. Hän kääntyili ja katseli ihan joka suuntaan, että missä se isi on.
Isin ollessa poissa ystäväni tuli tänne auttamaan, että saan sunnuntaina torkut. Hänellä on lähes samanikäinen tyttö kuin isosisko on ja he leikkivät tosi kivasti yhdessä monta tuntia. Se oli ihana nähdä. Heidän välinen keskustelukin oli hulvatonta kuunneltavaa. Isosisko meni vessaan ja sieltä huuteli kaverilleen, että "tiesitkö, että me ollaan niin isoja tyttöjä, että voimme itse pyyhkiä pissan. Kakkaa emme voi vielä pyyhkiä kun se on niin kiinteää. Mutta kuusivuotiaina liitymme siihen ryhmään, joka pyyhkii oman kakkansa."
Kakasta puheen ollen pikkusisko teki ensimmäisen kakan pottaan. Hän oli saanut liian paljon kiinteitä ja liian vähän maitoa ja ummetustahan siitä tuli. Kun hän sitten hurjasti ähersi sitä, niin otin vaipan pois ja laitoin potalle ja sieltähän sitten pikkuhiljaa saatiin tulppa pois ja sinä päivänä sitä kakkaa tosissaan tehtiin. Nyt yritän olla varovaisempi tämän jutun kanssa. Eka kakka pottaan tuli 12.5. Tällä viikolla on neuvola ja siellä tiedustelen, joko tätä pientä voi istuttaa, kun ei oikein tunnu vielä istuen pystyssä pysyvän. Sen sijaan hän on nauranut unissaan ja tapailee L- ja T- äänteitä. Joskus ihan kuin huutaisi äitiä.
Isosiskon kanssa kävi ohraisesti, kun hän päätti alkaa huoneessaan leikkiä saksilla. Hän leikkasi mami-nuken vaatteet ja yhtä omaa juhlamekkoaan, mamin kärryjä ja hurjasti paperisilppua. Suutuin jonkin verran ja taisi se äänikin jokseenkin nousta aiheen tiimoilta. Tyttö säntäsi yläkertaan ja luulin, että meni sinne rauhoittumaan, mutta menikin katsomaan ipadia. Hivenen hermostuin siinä uudelleen, kun ei tule alakertaan kutsuttuna vaan piti keuhkokuumeisena kivuta vauvaa kantaen yläkertaan ja nähdä toinen siellä rauhassa katsomassa ipadia. No seurauksena on se, että hän ei nyt käytä saksia ilman vanhemman läsnäoloa. Hänelle ei osteta korvaavia tavaroita enkä osta uusia nättejä mekkoja ennen kuin uskon, ettei hän saksi niitä rikki. Voin korjata ja korvata ne, mitkä hajoavat vahingossa. Tahallaan rikottuja en korvaa enkä korjaa. Vähän toivon, että tämä oli riittävän traumaattista ettei tee samaa uudelleen, vaikka tarkoitus ei ole traumaa aiheuttaa.
Nyt on tänne tullut kesä. On ihana viedä vauva viltille pihalle ja vaan istua varjossa vauvan touhutessa ja isosiskon touhutessa ympärillä. Joskus jotkut pienet hetket ovat juuri niin ihania kuin mistä unelmoi, kun ajatteli kahta lasta. Jotkut (kuten tuo sairaana yksin kahden kanssa) aika kamalia. Onneksi ihania on paljon siellä mukana.
