Elämä se vaan etenee ja tyttö kasvaa vauhdilla. Nyt haasteena on hammastelu tai, sanotaan suoraan, pureminen. Hän ei tunnu purevan ketään muuta kuin minua, mutta minua senkin edestä. Jälleen en oikein tiedä, miten siihen suhtautuisi. Totta kai se kielletään, mutta kielto johtaa täysin varmasti uuteen yritykseen. Sitten se kielletään uudelleen jne. Olen nukuttaessa nyt kahdesti päätynyt piilottelemaan peiton alla niin, että vain pää näkyy, kun kaikkialle muualle yritetään purra. Hieman tuntuu kuin olisi villieläimen kasvattanut. Ja jos päästää rinnalle, kun oikein pyytää, ja sitten tyttö puree, olo on kuin kilpikonnalla, joka päästi skorpionin selkäänsä ja sitten ihmetteli, kun se pisti. Tästä johtuen kuitenkin imetykset ovat jääneet melko vähiin parina päivänä. Oikeastaan ainoat kerrat, kun hänet voi turvallisesti ottaa rinnalle ovat, kun hän on lähes unessa. Silloin hän ei pure. Hampaita hänelle on tulossa, mutta ei se koskaan aiemmin ole tämänlaiseen puremiseen johtanut. Se myös johtaa siihen, että olen opettamassa häntä nukahtamaan torkuille ilman rintaa. Tänään se puolestaan johti ensin puolen tunnin hampaiden väistelyyn ja sitten tunnin huutoon ennen kuin hän nousi istumaan ja nyyhki ja nukahti siihen. Tisuttoma nukahtamisen jälkeen pitää sitten opettaa joskus nukkumaan ilman rintaa, mutta se sitten, kun en enää halua imettää. Olen melko varma, että imetys nimittäin loppuu pian sen jälkeen. Toivon, että pureminen taas loppuu pian. En voi nyt antaa muuta maitoa kuin rintaa, koska selvittelemme näitä allergia-juttuja, joten en haluaisi kovin kauaa olla puruleluna.
Elämä on muutenkin melko jännää nykyisin. Tiitiäinen keksi kiipeilyn eilen. Hän vain yhtäkkiä kiipesi rahin päälle, joka on suunnilleen hänen vyötärönsä korkuinen. Pienen korokkeen päältä hän pääsee sohvalle ja hän on myös kiivennyt taaperokärrynsä kyytiin ja yrittää kiivetä astianpesukoneen kannelle. Se vaan yhtäkkiä alkoi ja sitten sitä tapahtuu. Kyllä hän on kovasti aiemmin ylittänyt korkeita esteitä, mutta nyt selvästi korkeus on se juttu. Tänään hän kiipesi sohvalle juoden samalla pullosta vettä.
Samalla kannetaan yhä enemmän asioita. Kansia ja käsiä voi käyttää, että saa yhä useampia ja yhä painavampia asioita kannettua. Palloja myös potkitaan tosi hienosti. Myös taapertaminen alkaa saada välillä vauhtia. Hetkittäin se jo näyttää juoksupyrähdyksiltä. Varmuuden kasvu tuo selvästi lisää nopeutta.
Tänään menimme koko perhe ulos ensin kävelylle ja sitten keinumaan ja hiekkalaatikolle. Tapansa mukaan tyttö ensin katseli hiekkalaatikolla, kun Puoliso ja minä teimme hiekkakakkuja. Sitten alkoi niitä systemaattisesti tuhota. Nopeinta tuhoa sai aikaan hiekkaharavalla. Välillä piti hiekkaa hieman maistella, mutta se ilmeisesti maistui hieman pahalta, koska suu meni mutruun. Mutta ulosmenon ajatuksesta tulee edelleen riemun hihkaisuja, joten ehkä siellä vaan pitää olla yhä enemmän ja enemmän, että tyttö saa tarpeeksi viihdykettä ja virikkeitä. Onneksi takapihalle tuli taas keinut (ei vauvakeinuja, joten pitää keinua yhdessä) ja siellä on hiekkalaatikko, että kovin kauas ei ole pakko lähteä.
Näyttää siltä, että tyttö on allerginen myös vehnälle. Hänen saama 1,5vrk kuume hieman sotki asioita, mutta eilen illalla oli taas niin selvästi vatsavaivainen tyttö, että se näkyi kauas. Vehnä, kuten kaurakin, kovettaa vatsaa, aiheuttaa kipeitä ilmavaivoja ja näin ollen häiritsee yöllä. Päivällä tyttö liikkuu niin paljon, että se ei ennätä aiheuttaa painetta, mutta yö on toinen juttu. Päivällä ne sen sijaan alkavat nopeasti vaikuttaa siihen, miten paljon tyttö syö. Vatsa kipeänä ei paljoa ruokaa halua. Ensi viikolla vuorossa on ohra. Alan jo aavistaa edessä olevia huonoja öitä...
Ja tosiaan tällä viikolla hän oli ensimmäistä kertaa ihan oikeasti kipeä. Jostain nousi 39-asteen kuume, joka kesti 1,5-2vrk. Särkylääkkeet auttoivat, mutta vaikutusajan lähestyessä loppuaan hän oli lähinnä sylissä pää rintojen päällä ihan lähellä ja paikallaan. Särkylääkkeet olivat ihan ihmeellisiä. Hyvin nopeasti hän taas lähti touhuamaan ja halusi myös syödä. Ihmeellisiä ovat ne. En tiedä, mistä tuo nousi, mutta kuume laski eikä muita oireita tullut. Jokin virus ehkä.
