Tiitiäinen on luonut ihka uuden leikin, joka on suloinen fuusio kaikkia hänen lempileikkejään: Hattu päähän-piilonen. Siinä hän tuo vanhemmalle hatun ja lähtee pakoon, vanhempi sanoo "hattu päähän" ja lähtee lapsen perään. Lapsi rientää verhojen luokse ja piiloutuu niiden taakse. Kun hän kurkkaa verhojen takaa, sanotaan taas hattu päähän ja lähestytään (kuten lasten leikki - peili, mutta niin, että nähdessä liikutaan ja piilossa odotetaan). Kun hän on verhojen takana piilossa, kysytään "missä (nimi) on?". Se on ihan huippuleikki tytön mielestä. Ja osasi hän isän pyydöstä hakea hatun, kun se oli jäänyt johonkin ja tuoda sen isille. Nopeasti se sanavarasto ja kielitaito karttuu.
Siitä puheen ollen, sanoja ei ole tullut enempää, mutta kovasti niitä opiskellaan. Hänellä on ihan mahtava hymy, kun häneltä kysyy sanaa, jonka hän tuntee. Jos sen sijaan kysyy sanaa, joka on epävarma, hän tekee kuten kaikki vierasta kieltä opettelevat. Hän arvaa. Niin se taito kasvaa.
Nyt on viljat ollut kaksi viikkoa poissa. Eilen hän nukkui illasta yhtäjaksoisesti 5t ja sitä edellisenä iltana keskellä yötä yli 4t. Hän nukahtaa rauhallisemmin eikä ole ihan niin kiinni minussa siinäkään tilanteessa. Hän myös syö hienosti ja runsaasti - enimmäkseen kävellessään. Huomenna sitten alkaa ensimmäinen kahdesta ylläri-puuro-jaksosta. Toivon, että tässä jaksossa ei sitä vehnää ole. Ainoastaan sairaalan keittiö tietää, kumpaa puuroa nyt tuli mukaan.
Sitten pari tapahtumaa, jotka eivät olleet täysin hauskoja tilanteita siinä tilanteessa, mutta josta tulee hyviä tarinoita, jolla voi kiristää teini-ikäistä. Eilen nostin hänet potalle samalla kun olin itse vessassa. Hän teki pottaan ison pissan, nousi ylös ja alkoi heitellä pottaan vaatteita. Se oli tosi kivaa, kun kerrankin en ennättänyt heti väliin. Aika nopeasti ennätin ja tuli sitten pyykkipäivä. Tänään hän ei halunnut pissata pottaan vaan lähti lipettiin, sulki oven ja pissasi oven ulkopuolelle. Potta-jutut kiinnostaa muutenkin kovasti. Kakatessa kovasti kiinnostaa, mitä sieltä tulee ulos ja mielellään sitä hieman myös kokeiltaisiin... Siinä sitä kieltämistä harjoitellaan. Kieltämistä harjoitellaan myös puremisessa, jota esiintyy edelleen, joskin vähemmän - enemmän satunnaisesti.
Ruokaa laitettaessa puolestaan hän tulee ruoanlaittotason ja ihmisen väliin ja alkaa työntää ihmistä kauemmas pöydästä - hänen mielestään on tyttöaika.
Tänään hän myös ensin laittoi palloja isin työreppuun ja sitten alkoi kanniskella reppua ympäriinsä työhuonetta.
Hänen laulava pallo kuuluu usein roskikseen, jonne laitetaan kaikkea muutakin. Siitä nimenomaisesta roskiksesta on tullut hänen roskiksensa, jota sitten myös kuljetellaan olohuoneessa ja keittiössä ja sinne sitten laitetaan vaihtelevasti kaikenlaista. Tänään myös nokkamuki ja pala perunaa. Välillä koko roskis nostetaan palloaltaaseen, jossa alkaa olla aikamoinen valikoima jo kaikenlaista.
Hän on oppinut kääntelemään taaperokärryä, joka kuitenkin on pääosin tarpeeton, kun kävelyyn sitä ei enää tarvita ja sen kanto-ominaisuudet on vielä löytämättä.
Uutena leikkinä on myös se, että laittaa esim. jääkaappimagneetin tai palikan isin tai äidin paidan sisälle ja ihmetellään, mihin se menee ja mistä se löytyy.
Kirjat ovat edelleen suosittuja.
Vaunuihin nukahdetaan hyvin usein edelleen kotimatkalla, koska se on vaan se juttu. Kävellessä vilkutellaan ohikulkijoille ja riemastutaan, jos joku vilkuttaa takaisin. Välillä otetaan vaan ihan rennosti.
Kotona hän ei juuri pysähdy. Varsinainen ikiliikkuja. Nukahtamis-prosessissa tuo pysähtyminen onkin se vaikein juttu. Joskus pitää hetken pitää paikallaan, että se edes lähtee alkuun. Sitä on kuitenkin hauskaa seurata. Ensin koko tyttö on menossa ihan joka paikkaan. Sitten keskivartalo alkaa olla enemmän paikallaan ja vain raajat heiluvat. Hiljalleen niiden liikkeet rauhoittuvat ja lopulta tyttö pysähtyy ja sitten onkin unessa.
Arki hänen kanssaan alkaa jo sujua varsin kitkattomasti. Eilen käytiin yhdessä suihkussa, pestiin käsitiskit, laitettiin pyykkiä jne. Huomenna kerätään kuivat pyykit ja siinä tyttö on tosi hyvä. Ruoanlaittoon vaan pitää vielä jotain keksiä, että se sujuisi paremmin. Ja tyttö tarvitsee pienen välipalan aamupalan ja lounaan väliin, koska aamiaista edelleen syö hieman huonosti, kun syö siinä hyvin rintaa.
Sellaista täällä.
