Tyttärestä on tullut ihan mahtava kiipeilijä. Emme ole erikseen hankkineet kiipeilytelinettä pihalle ja tänään näimme, että eipä tuo näytä tyttöä haittaavan. Hän vain hyödynsi keinua ihan kaikilla mahdollisilla tavoilla kiipeäkseen ja touhutakseen korkealla. Ihan ei vielä ylös asti päässyt, mutta aivan mahtavaa kiipeilyä. Täytyy sanoa, että menin ihan sanattomaksi hetkeksi. Sitten vain hurrasin.
Hän osaa myös leikkiä hienosti kielellä ja tutkia sitä. Hän on nyt pari kuukautta alkanut kuunnella tarkkaan sanoja ja mitä äänteitä niissä on. Hän kuuntelee, mihin nimi alkaa ja mihin se päättyy. Ne välissä olevat äänteet ovat hänelle vaikeampia, mutta niitäkin hän kuuntelee. Hän laskee nimistä, kuinka monta kirjainta niissä on ja kuinka monta esim. A-kirjainta niissä on. Tässä yksi päivä hän keksi leikin, jossa hän sanoi alkutavun jostain ja sitten Puoliso arvuuteli, mikä sana oli kyseessä. Sitten hän vaihtoi lopputavuun, joka oli jo paljon vaikeampi arvata. Hän kuitenkin keksi tämän leikin ihan itse. Se oli hienoa. Hän myös jatkaa sanojen lukemista kirjain kirjaimelta ja tuntuu välillä laittavan niitä yhteenkin. Kovin paljon hän ei lue enkä ole vielä varma, että hän osaa lukea, mutta se tulee aikanaan.
Tarinat ovat hänelle erittäin tärkeitä. Hän ottaa niistä hahmoja ja sitten niitä leikitään. Elsa on meillä usein kipeä ja jäädyttää Annan. Niistä meillä on ollut paljon variaatioita. Nyt suosikkina on hänen ja puolison Rölli ja Milli -leikki. Kävimme taannoin kesäteatterissa katsomassa Rölliä ja Milli Menninkäistä ja luimme sen jälkeen myös kirjan heistä. Nyt tytär tahtoo Puolison olevan jatkuvasti Rölli ja hän on Milli. Illalla hän tahtoo minun laulavan Milli Menninkäisen laulun. Leikkeihin sujahtaa Elsa ja Annakin aina välillä sujuvasti mukaan. Nämä leikit ovat voittopuolisesti hänen itse keksimiään ja hän osaa uskomattoman hyvin jo kuvata, mitä niissä pitää tapahtua. Puoliso on tässä parempi, koska hän osaa samalla seurata ohjeita että tehdä yllättäviä juttuja, jotka ilahduttavat tytärtä. Itse en ole spontaaniudessa niin hyvä. Mutta onneksi välillä onnistun. Meillä oli tytön kanssa ihan mahtava leikki paikallisessa kauppakeskuksessa, missä minä yritin jäädyttää Annaa ja hän piileksi kaikenlaisten asioiden takana ja vaihtoi jatkuvasti paikkaa ja aina välillä onnistuin, jolloin hän tuli viereeni köllimään ja sitten tein tosirakkauden teon (pusutin, kutitin, mitä ikinä), että hän suli ja sitten taas uudestaan. Se oli hieno leikki.
Tytön käsitys matikasta kasvaa taas, kun hankimme Zoopanic-pelin. Siinä saa auton kanssa mennä kaksi kertaa niin nopeasti kuin noppa näyttää. Olemme siis harjoitelleet kakkosen kertotaulua numeroilla 1-6. Hän laskee niitä hienosti menemällä sen noppaluvun kaksi kertaa ja aina välillä laskemme niitä sormilla. Muutenkin hän pitää ihan valtavasti pelaamisesta ja pelaamme kaikenlaisia pelejä aika usein. Ne ovat hyviä myös väsyneelle äidille tai isälle.
Nyt myös tytön kirjamaku on alkanut siirtyä kirjoihin, jossa on enemmän tekstiä. Hän edelleen haluaa kuvia, mikä on vähintäänkin ymmärrettävää neljävuotiaalta, mutta olemme esim. lukeneet keväällä Ronja Ryövärintyttären kokonaan. Vieläkin käymme kirjastossa hakemassa kirjoja ainakin sen kerran kuussa. Hän aina tuntuu valitsevan niitä pidempiä kirjoja.
Nyt on sellainen iso uudistus tulossa tytön elämään, että hänestä tulee isosisko loppuvuodesta. Hän on tästä riemuissaan ja juttelee vauvalle äidin massussa, kutittelee vauvaa ja kiittää häntä illalla, kun on kiitosten aika. Tänään hän teki sen ekan kerran ja sitten me muutkin kiitimme myös vauvaa. Hänellä on jo ikävä vauvaa ja hän jo kertoo, miten hän rakastaa tätä. Se sulattaa tämän raskaana olevan äidin sydämen. Hän myös kertoo kaikille, jotka ovat etäisesti lähellä, että äidin massussa on vauva ja että hänestä tulee isosisko. Se on niin suloista, että siitä ei oikein voi pahastua mitenkään. Hän oli mukana, kun kävimme ultrassa eli hän myös näki tulevan pikkusisaruksensa. Odotan, että liikkeet tuntuvat niin selvästi ulkopuolelta, että hänkin voi niitä kokeilla. Pian kuitenkin tästä blogista tulee kahden pikku tiitiäisen elämää kuvaava blogi ja voi olla, että julkaisuja tulee vielä harvemmin. Toivottavasti saan jotain näiden ihanien pienten elämästä ylös ja muistiin.
