Pikkuinen vauva on nyt jo yli kaksi kuukautta. Kaksikuukautisneuvolassa todettiin, ettei painoa ole tullut ihan riittävästi. Samalla hän sai Rota-rokotteen suun kautta. Huolta painosta ei ollut, mutta sovimme, että käyn tarkistamassa sen tässä välissä avoimessa neuvolassa. Veikkasimme painon kertymän vähyyden johtuvan tukkoisesta nenästä, koska vauvalla oli siis flunssa. Ihan silmät vuosivat ja nenä myös pahimpana päivänä. Niistin häntä nenä-Fridalla ja imetin aina, kun hän siihen suostui, mutta aika katkonaiseksi ne unet menivät. Tilanne ei myöskään parantunut Rota-rokotteesta vaan siitä tuli viikon kestävät vatsakivut. Syöminen onneksi kuitenkin parani, kuten huomasimme vietyäni hänet avoimeen neuvolaan. Taas oli tullut 26g/pvä. Minun kuukautiseni kanssa sotkevat pienen mahaa ja vähentävät selvästi maidon eritystä. Yritin siis kaikkeni lisätäkseni maidon tuotantoa ja nyt sitä pumpataan päivittäin vähän myös talteen, ettei ihan heti lopu sekään kesken. Pikkuisen kehityksestä muuta voin kertoa sen, että hän juttelee enemmän päivä päivältä. Hän leikkii käsillään ja syö niitä. Lisäksi hän alkaa hivenen liikkua. Yöllä hän könyää ihan kiinni iholle ja leikimme päivällä kääntymisleikkiä, jossa käännän hänet jo yli puoleen väliin vatsalleen ja silti hän sieltä kääntyy takaisin selälleen. Jos on yhtään mäkeä pepun alla niin johan kääntyy itsekin kyljelleen. Hän taas myös nukkuu hyvin. Välillä tulee 4t jakso yöllä. Kerran tuli 4,5t unta kerralla. Viime yönä yksikään pätkä ei ollut niin pitkä, mutta kaikki pätkät olivat kohtuullisia (2t tai enemmän).
Isosisko on ollut flunssassa ja oli siksi viime viikolla maanantain ja tiistain kotona. Askartelimme yhdessä aurinkokunta-työtä, joka on aika isokokoinen. Tyttö vaan totesi, että avaruus on aika iso paikka. Olin samaa mieltä. Vähän meidän pitää vielä jatkaa, koska Kuiperin vyö ei mahtunut. Hakivat puolison kanssa lisää mustaa paperia, kun kävivät baletissa, joka alkoi nyt lauantaina taas, ja kiipeilemässä Irti Maasta-paikassa nyt lauantaina. Tyttö pääsee jo viiden (muistaakseni) seinän huipulle! Huippukiipeilijä. Tänään kävin isosiskon kanssa Seikkiksessä touhuamassa ja katsomassa Mimiä ja Kukua. Oli ihanaa pitkästä aikaa olla kahdestaan esikoiseni kanssa ja vaan nauttia hänen seurastaan. Ei tarvinnut yrittää pitää hiljaisena, kun pikkuinen nukkuu, tai mitään. Sai vaan olla hänen kanssaan. Välillä huomaa, että isosisko murjottaa, kun pikkusisko on sylissä. Onneksi välillä minä saan pitää molempia samaan aikaan kainaloisena ja myös välillä nukutan isosiskon ja silloin halailemme kaikessa rauhassa toisiamme pitkään. Isosiskon kanssa olemme testailleet myös ph-arvoja punakaalivedessä ja rakentaneet pizzauunin, jota ei tosin Suomen pituusasteilla voi käyttää.
Pikkusiskolle isosisko kertoo, että kun hän on neljä, he voivat leikkiä yhdessä supersankareita. Supersankarit ovat nyt isosiskon juttu.
