Pikkusisko juttelee yhä enemmän. Tänään uutena sanana tuli tatto (katto). Aikaisemmin tällä viikolla tuli piija (pyjama). Lamppu on pappu. Hän osaa myös sanoa kuva ja mielellään katsoo kuvia itsestään ja siskostaan erityisesti. Autot ovat tooto ja ipad on piipa. Myös piippaa on piipa. Olimme uimahallissa ja siellä kaapinovet piippaavat, jos ne painaa kiinni, mutta ei laita lukkoon. Pikkusisko oli siitä tavattoman riemuissaan. Hän halusi, että niin tehdään uudelleen ja uudelleen ja hän hoki piipa-piipa-piipa-piipa. Muutenkin uimassa oli kivaa. Isosisko on aloittanut uimakoulun jatkoryhmän (hän hyppäsi alkeet yli ihan siitä syystä, että osaa jo uida) ja on ollut tosi iloisesti sinne menossa - tänään jo toista kertaa. Hän tosissaan osaa uida. Uimassa hän vain ui ja sukelsi, sukelsi ja ui. Pikkusisko halusi puolestaan sukeltaa uudelleen ja uudelleen. Aina hän vain sanoi joo ja sitten hän lähti altaan reunalta sukeltamaan. Kun pikkusisko sitten väsähti, hän tuli syliin ihan halaamaan ja sanoi, kun kysyin, että haluaako pois niin "joo". Sitten menimme pois. Uimahallissa isosisko ja pikkusisko kulkivat ihan käsi kädessä ja isosisko näytti niin hienosti pikkusiskolle, mihin mennään. Ihan sydän sulaa moisesta.
Kävimme tässä viime viikonloppuna anopin 70-vuotispäivillä. Se ei mennyt ihan kuin Strömsössä. Aloitimme matkan menemällä Helsinkiin. Se matka meni ihan hyvin. Olin tyttöjen kanssa päivän Heurekassa ja siellä oli hurjan hauskaa. Olin yllättynyt, miten hyvin pikkusisko siellä viihtyi. Isosiskon viihtymistä en koskaan epäillytkään, mutta pikkusiskokin seurasi ihan mukana ja touhusi kaikkea jatkuvasti. Kyllä siellä päivä meni ja olisi mennyt pidempäänkin. Siellä oli aivot- näyttely, jossa oli kaikkea kivaa tekemistä, mitä teimme isosiskon kanssa ja pikkusisko oli kaikessa mukana. Siitä eteenpäin matka menikin vähän kehnommin. Pikkusisko ei rauhoittunut nukkumaan ekan torkun jälkeen vaan itki aina vaan kovempaa, kunnes oksensi. Ja sitten tämä toistui pariin otteeseen. Lopulta penkki oli ihan oksennuksessa, tytöltä alkoivat varavaatteet loppua kesken ja olimme menneet kolmasosan matkasta ja aikaa oli kulunut nelisen tuntia. Siinä kohtaa alkoi oma huumori olla aika vähäisellä. Mutta sitten pikkusisko nukahti ja lakkasi oksentelemasta ja pääsimme saman yön aikana perille. Isosisko ei nukkunut autossa yhtään, kun aina pikkusisko itkähti, kun isosiskoa alkoi nukuttaa. Seuraavana päivänä puoliso oksensi. Sitä seuraavana isosisko alkoi oksennella. yhden päivän toipumisen jälkeen tulin junalla pikkusiskon kanssa ja isosisko tuli autossa isin kanssa. Hän alkoi sinä päivänä taas syödä (onneksi). Minä en oksentanut junassa, vaan vasta seuraavana päivänä. Matka kotiin sujui siis sekä meiltä junailijoilta että autoilijoilta oikein mainiosti. Mutta anoppi alkoi oksennella. Eli sellainen 70v lahja tällä kertaa meiltä.
Pikkusisko on oppinut kiipeämään. Hän kiipesi tällä viikolla kiipeilytelineellä puolapuita ylös asti. Hän ei osaa ylhäältä tulla alas, joten aika tarkkana saa nyt taas olla. Hän meinasi pudota tänään portailla, kun yritti nousta kahta askelta kerralla. ihan hyvä saavutus ottaen huomioon, että se toinen porras on melkein rinnan tasolla. Mutta mitä isosisko edellä, pikkusisko perässä. Pikkusisko on oppinut myös leikkimään piilosta. Hän menee aina piiloon ulko-oven luokse, mutta menee piiloon ja tulee etsimään.
Hän myös jo selvästi sanoo jotain ja odottaa, että hänen sanojaan ymmärretään. Aina en ymmärrä, mutta sitten selvitellään, että mitä hän sanoo. ennemmin tai myöhemmin osun johonkin, jota hän haluaa.
Isosiskolla on päiväkodissa ensi viikolla tähtityttö-viikko. Hän saa viedä sinne kuvia itsestään ja tärkeistä ihmisistä. Hänelle valittiin kolme luonteenvahvuutta ja tarinoita niistä. Hän valitsi itse luonteenvahvuuksikseen rehellisyyden, luovuuden ja oppimisen ilon. Hän kertoi puhuvansa totta silloinkin, kun on tehnyt jotain väärää ja tämä pitää paikkaansa. Hän oli myös päiväkodissa toiminut loistavasti: yksi lapsi oli valehdellut jotain toisesta lapsesta. Isosisko oli ensin mennyt tarkistamaan, oliko tämä toinen lapsi sanonut niin (ei ollut) ja sitten mennyt varmistamaan ensimmäiseltä lapselta, että valehteliko tämä (tämä myönsi). Olin hurjan ylpeä tytöstäni. Hän on hyvin rehellinen ja hyvin luotettava. Hän on myös hyvin luova. Hän kertoo tarinoita ja kehittelee lauluja. Nyt tänä keväänä tarkoituksena on tehdä pukuja hänen nukeilleen. Hän on jo valinnut kankaita ja suunnitellut mekot. Nyt vaan toteutamme ne yhdessä. Ja hän oppii mielellään. Hän lukee aina vaan paremmin ja paremmin ja kertoo, mitä tämä ja tuo sana on ranskaksi. Ja hän aina tekee luonnontieteellisiä kokeita kanssani.
Isosiskolla on haasteena painajaiset. Hän näkee niitä aika paljon. hän jonkin verran käsittelee äitini sairautta, mutta painajaiset myös kuuluvat tähän ikään. Hänellä on kaikenlaisia pelkoja, joita hän käsittelee niin hereillä kuin unissaankin. Hän nukkuu vähemmän ja on parina aamuna nyt herännyt ensimmäisenä.
Tänään oli huippuhauskaa leikkiä tyynysotaa isosiskon kanssa. Se oli yksi päivän ehdottomista huippuhetkistä.
Herkkua olivat maidottomat ja munattomat runebergin tortut. Kaikkea sitä oppii elämässään tekemään :).
