Viimeisestä postistani on jo vierähtänyt hetki. Meillä on haasteita pikkusiskon allergioiden kanssa ja uni on jäänyt tosi katkonaiseksi ja vähäiseksi.
Isosisko lähti siis Lappiin ukin ja isin kanssa. Jäin pikkusiskon kanssa kotiin. Ensimmäiset päivät menivät todella mukavasti. Oli aivan ihanaa voida keskittyä yhteen hyvällä omatunnolla eikä ollut jatkuvaa oloa siitä, että pitäisi jotenkin jakautua kahteen. Kävimme ulkoilemassa ja uimassa ja lepäsin lähes aina kuin pikkuinenkin. Sitten kaveri tuli käymään. Ihana juttu sinänsä ja meillä oli tosi hauskaa. Mutta hän toi munkkia, josta myyjä oli sanonut, ettei siinä ole kananmunaa eikä maitoa. Oli kananmunaa ja saattoi olla maitoa. Siihen loppuivat yöunet. Seuraavat 1,5vko olikin heräilyä. Ensimmäiset yöt oli aivan yhtä tuskaa, kun tyttö heräili ihan koko ajan eikä suostunut nukkumaan kuin sylissä, jos siinäkään. Siinä univajeessa lähdin sitten Sotkamoon. Matka oli pitkä ja pikkuinen touhusi lähes koko ajan eikä suostunut paljoa nukkumaan. Perillä hän tottui hyvin nopeasti koiraan, paljon isosiskoaan nopeammin eikä oikein arastellut isovanhempienkaan kanssa. Koiraa kutsuttiin nimellä Tötö, kuten myös kissojammekin, ja sitä seurailtiin joka paikkaan mielellään. Siellä olimme kolmisen päivää koko perhe koossa. Kävimme uimassa hiekkakuopilla ja tapasimme puolison siskoa, kun kävimme hänen ja hänen miehensä uudessa kodissa (kaunis paikka muuten). Uimme paljon. Sitten puoliso lähti pelaamaan roolipelejä ja olin lasten kanssa mummolassa. Kävimme uimassa. minäkin kävin pelaamassa, kun isovanhemmat katsoivat osan päivää ensin molempia lapsia ja loppupäivän isompaa, kun vein pienemmän mukanani. Isosisko pääsi kahdesti ukin kanssa mönkijällä ja pikkusisko ihaili pihakeinusta kukkia mummun kanssa. Sitten matkasimmekin jo kotiin. Autolla tulimme pitkästä aikaa koko perhe koko matkan. En ole uskaltanut edes kokeilla, kun pikkusisko huutaa niin usein autossa, mutta matka meni aivan loistavasti. Pikkusisko nukkui pitkät ajat ja isosisko lähinnä katseli ipadia. Pikkusisko sai kuitenkin matkan yhteydessä uuden allergia-altistuksen ja taas valvotaan. Alkaa väsyttää koko homma.
PIkkusisko on alkanut ottaa askelia. Ensimmäinen askel tuli seuraavana päivänä (25.7.) siitä, kun puoliso ja isosisko lähtivät. Nyt hän ottaa jo 8-10 askelta kerralla. Tänään hän kulki huonekaluja pitkin olohuoneen päästä päähän. Kuolaa valuu myös paljon, kun hän tekee pitkällisesti yläetuhampaita. Isosisko nimitti pientä yhdessä kohtaa "varsinaiseksi kuolakoneeksi". Hyppiäkin hän on alkanut. Hän hyppäsi tasajalkaa eilen. Tänään hän teki niin taas ja tuli yksi jalka edellä alas.
Isosiskon kanssa juttelemme kiltistä käyttäytymisestä muita kohtaan. Siinä on hieman haasteita. Hän tekee asioita, jotta muut reagoisivat ja joskus se näyttää kiusaamiselta. Siihen sitten puututaan.
Nyt olemme hoitaneet pari yötä nukutusta vuorotellen kummankin lapsen kanssa. Saan kallista kaksinoloaikaa isosiskon kanssa ja puoliso saa sitä vauvan kanssa. Isosiskosta homma on mahtavaa. Pikkusisko tuolla itkee isin kanssa. Hän on varsin äiti-oloisa usein. Onneksi puoliso on mahtava isä.
Ei muuta nyt. Lisää, kun saan vähän untakin.
